Monesti rajat ylittävällä talouskaupalla tarkoitetaan maiden ja muiden virallisten instituutioiden rajoja ylittäviä taloudellisia suhteita. Suomen talouskauppa ulottuu varsinkin muihin Pohjoismaihin ja Saksaan, mutta yksi suurimmista Suomen kauppakumppaneista on kuitenkin Venäjä. Venäjä ei ole EU-maa, joten myös sen takia Suomen ja Venäjän kauppasuhteet ovat poikkeuksellisemmat kuin Suomen suhteet muihin EU-maihin.
Viennin osuus on Suomessa merkittävä osa bruttokansantuotteesta, jota Suomi yrittää kehittää jatkuvasti. Myös Suomi on hyötynyt globalisaatiosta ja esimerkiksi palveluiden vienti on noussut selvästi globalisaation kasvaessa. Kuitenkin, mediassa on noussut esiin niin sanottu Kiina-ilmiö, jossa tehdastyö ja muu tuotantotyö pakenee maailmankaupan avautumisen myötä halvempiin tuotantomaihin.
Rajat ylittävän kaupan välille on monesti kehitetty erilaisia yhteistyöorganisaatioita. Yksi näistä esimerkiksi on Pohjoismaiden ympärille kehitetty pohjoiset rajat ylittävä kauppaohjelma, joka käsittää niin Suomen, Norjan ja Ruotsin lapin seudun sekä osan Pohjois-Pohjanmaata ja muita pohjoisia maakuntia Skandinavian valtioista.
Venäjän raja-alueiden kauppaohjelma on puolestaan nimeltään EUregio Kaleria, johon kuuluvat Suomen itäisimmät maakunnat. Nämä maakunnat ovat sitoutuneet kehittämään varsinkin Venäjän välistä kauppaa. Venäjä onkin Suomen yksi tärkeimmistä vientimaista ja kauppasuhteiden ylläpitäminen vaikuttaa myös poliittisiin suhteisiin positiivisesti. Yksi Suomen tärkeimmistä tuotteista Venäjälle onkin turismi, sillä vuosittain Suomeen matkustaa tuhansittain venäläisturisteja. He tuovat taloudellista hyötyä Suomelle, mutta myös tutustuvat paikallisiin ihmisiin.
Taloudellisen hyödyn lisäksi on hyvä muistaa, ettei rajat ylittävä yhteistyö ole vain kauppasuhteita. Se voi olla myös sosiaalista- ja kulttuurillista yhteistyötä, johon sisältyvät esimerkiksi koulutus ja eri alojen sosiaalinen kehittäminen. Sosiaalisen yhteistyön hankkeiden kohteet vaihtelevat suuresti.
Tässä artikkelisarjassa kerrommekin, kuinka tärkeitä nämä kauppasuhteet ovat Suomelle, ja miten esimerkiksi Pohjoismainen kauppayhteistyö eroaa Venäjän kanssa käydystä yhteistyöstä. Lisäksi tarkastelemme, kuinka esimerkiksi kauppasuhteet eroavat sosiaalisesta yhteistyöstä.