Suomi on riippuvainen ulkomaista ja Suomella onkin moninaiset taloudelliset yhteydet ulkomaille. Vienti onkin tärkeä osa Suomen bruttokansantuotetta. Viennin osuus bruttokansantuotteesta on lähes 40 prosenttia. Valtaosa Suomen kansainvälisestä kaupasta on EU:n sisäistä kauppaa, tärkeimpiä EU-kauppakumppaneita ovat Saksa, Ruotsi, Iso-Britannia ja Ranska. Vuonna 2014 Saksa nousi Ruotsin ohi tärkeimpänä vientimaana. Erityisesti laivojen ja autojen vienti Saksaan on lisääntynyt. Myös tuonnin osalta Saksa on Suomen tärkein kumppani.
EU-maiden lisäksi erityisesti Venäjä on Suomelle tärkeä kauppakumppani. Viime vuosina vienti Venäjälle on kääntynyt nousuun samoin kuin tuonti, mihin erityisesti energian hinnan nousulla on ollut merkitystä. Tuonti Venäjältä on suurempaa kuin Venäjälle vienti. Suomi tuo Venäjältä erityisesti öljyä ja kaasua. Tärkeimpiä Suomen vientituotteita ovat kemian teollisuuden tuotteet, koneet, metsäteollisuuden tuotteet ja metalliteollisuuden tuotteet.
Joidenkin arvioiden mukaan Suomi on hyötynyt globalisaatiosta. Globalisaation hyötyjä arvioitaessa tarkasteltiin erityisesti tuotteiden ja palveluiden rajat ylittävää kauppaa ja palkkavirtoja. Suomi on varsin pieni talous, ja näin ollen ulkomaankaupalla on suuri merkitys maallemme. Globalisaatio on kuitenkin varsin paljon kritiikkiä nostattava ilmiö.
Talous ja kauppa onkin suuressa roolissa rajat ylittävässä yhteistyössä Suomen ja Venäjän välillä. Tästä ovat osoituksena esimerkiksi säännöllisesti järjestettävät businessfoorumit. Suomen ja Venäjän raja on mielenkiintoinen siinäkin mielessä, että taloudelliset erot ovat poikkeuksellisen suuret rajan eri puolilla. Karjalan tasavalta on yksi Venäjän köyhimmistä alueista ja Suomi on varsin rikas länsimaa.
Suomalaiset pienyritykset ovat olleet varsin varovaisia investoimaan Venäjälle. Sen sijaan monet suuryritykset ovat tuttuja Venäjällä. Esimerkkeinä vahvasti Venäjällä toimivista suomalaisyrityksistä mainittakoon S-ryhmä, K-ryhmä, Valio, Neste ja Nokian renkaat.
Taloudelliset yhteydet ovat siis hyvin moninaisia. Suuryritykset toimivat usein globaalisti, mutta myös moni pk-yritys suuntaa toimintaansa ulkomaille. Yksi syy tälle on se, että Suomen markkinat ovat pienet ja jollekin erikoistuotteelle ei Suomessa ei riitä kysyntää. Paljon keskustelua onkin siitä kuinka vapaata maailmankaupan tulisi olla ja minkälaisille tuotteille tulisi asettaa tulleja. Tullimaksut ovatkin ongelmana monelle maahantuontiyritykselle. Tässä lyhyt yhteenveto Suomen taloudellisista yhteyksistä. Aihepiiri on kuitenkin erittäin laaja, ja aiheesta voisi kirjoittaa huomattavasti pidempään ja syvällisemmin.